Lukijakommentteja Littanasta


Kirja on juuri äsken julkaistu ja se on jo löytänyt innokkaita lukijoita.
Tällaisia kommentteja olen nähnyt eri some-kanavissa
.

Selviytymistarina

”Aloin lukea kirjaa, ravisteleva elämäntarina joka on kirjoitettu koukuttavasti, mutta myös karun toteavasti. Jää miettimään, miten hirvittävä konsepti yhden lapsen politiikka on ollut.
Kiinalaiset kulttuuriarvot tulevat vahvasti esiin ja lukiessa pohtii sukupuolirooleja ja -odotuksia.
Jenni on uskomaton taistelija, jolla ei todellakaan ole ollut helpot lähtökohdat omaan elämään.”

– Olli Manninen, toimittaja

”Kirja on kyllä lukemisen arvoinen. Elävästi kirjoitettu ja juuri kun mietit jotain asiaa ja ajattelet että pitääpä googlettaa, niin seuraavalla sivulla on kattava tietolaatikko✅ kiitos Jenni kun jaoit tarinasi ja kiitos Vaula että kirjoitit sen 🌹🌹🌹”

– Punapioni (Sinikka Kurunsaari) Instagram

”Pakko ahmia



”Kirjastosta tänään haettu, sivulla 30, uskomatonta, koskettavaa, itkukin jo tullut. Innolla eteenpäin❤️

– Sirpa Pietilä, toimistotyöntekijä, eläkkeellä


”Hei, minun piti vain vilkaista Littanaa, kun kirjastosta varaamani kirja oli lukujonossa sitä edellä. Mutta kävi niin, etten voinut laskea kirjaa käsistäni, se vei heti mukanaan.
Tarinaa ahmi ja halusi vain tietää, mitä seuraavaksi. Hienosti jäsennelty & mahtavan rikasta kieltä!”

Niina Hakalahti, kirjailija

Yhteiskunnallisesti tärkeä kirja

”Oli kyllä mielenkiintoinen ja välillä hiuksiakin nostattava kurkistus sekä kiinalaiseen kulttuuriin että kahden kulttuurin välissä luovimiseen!
Pysähdyin myös pohtimaan, huomasinko, ymmärsinkö, toiminko oikein aikanaan omassa työssäni (koulussa). 
Kuinka usein todettiin vain, että kiinalainen yhteisö on omissa porukoissaan eikä siksi kotoudu niin hyvin. Mutta yritettiinkö jotain tehdä vai annettiinko vain olla? Kirjan voisi antaa maamme hallitukselle tämänpäiväisen julistuksen tukimateriaaliksi! 😉
Jennissä on sisua kuin pienessä kylässä! 💪🏼

Jaana Heporauta, rehtori, eläkkeellä

”Tämä on vaikuttava, traaginen ja toiveikas kirja.”


Tiina H. Airaksinen, Aasian tutkimuksen vanhempi yliopiston lehtori, Helsingin yliopisto 

Millainen lukukokemus kirja sinulle oli? Kommentoi!

Vaula ja Jenni pöydän ääressä, vilkuttavat
Vaula Norrena ja Jenni Chen-Ye käyvät läpi Littanan käsikirjoitusta


Littana julkkarit 12.9.2023


Littana-kirjan kaikille avoin julkistus on ti 12.9.2023 klo 17.00-18.30 Tikkurilan kirjaston Lumme-salissa, Lummetie 4, 01300 Vantaa –
Lämpimästi tervetuloa!

(Autolla saapujat: maksullisia parkkipaikkoja on kirjaston edessä sekä parkkihalleissa Lummekujalla (uloskäynti Kirjastopuistoon ja Tikkurilan torille) ja Ratatiellä (Dixi)



17.00 Tervetuloa!

17.10-17.45 Keskustelu Littana-kirjan teemoista: kielletyistä lapsista, maahanmuuttajalapsista, vaikeista tarinoista ja niiden kirjoittamisesta.
Keskustelussa mukana mm. HS emerita-päätoimittaja, Naisten Pankin aktiivi Reetta Meriläinen, kirjan kirjoittaja Vaula Norrena, kirjan päähenkilö Jenni Chen-Ye sekä kirjan äänikirjaksi lukenut näyttelijä Satu Paavola.
Taustalla kuvia Jennin lapsuusajan Kiinasta ja hänen elämästään.

Reetta Meriläinen, Satu Paavola, Vaula Norrena ja Jenni Chen-Ye

klo 17.45 – 18.00 Yleisön kommentteja

klo 18.00 – 18.30 Juttelua, kirjojen signeerausta 
(kirjoja saatavana julkkarihintaan)

klo 18.30 Mahdolliset jatkot

Tulkaa, tulkaa!
Ja mieluusti kertokaa tulostanne tähän alle kommentilla – tai merkatkaa ”osallistun” Littana julkkarit -Facebook-tapahtumakutsuun, niin osaamme varautua!

https://www.facebook.com/events/961595344954502

Littana-kirjan taustaa

Tutustuin kirjani päähenkilöön Jenni Chen-Ye:hen Vantaan valtuustossa syksyllä 2017, kun hän tuli valituksi ensimmäiselle kaudelleen ja minä toiselleni kaupunginvaltuutettuna. Edustimme eri puolueita, niin emme kuitenkaan heti oppineet tuntemaan toisiamme paremmin.

Vaula ja Jenni kirjaa pohtimassa

Pikkuhiljaa panin merkille, kuinka Jenni puhui harvoin, mutta silloin kun puhui, hänellä oli aina jokin yllättävä, herättävä näkökulma asiaan. Ihastuin hänen uskallukseensa esittää ”tyhmiä” kysymyksiä.

Voisitko kirjoittaa lapsuuteni kirjaksi?

Kesällä 2021 Jenni pyysi minua tapaamiseen, jossa hänellä oli minulle tärkeä pyyntö.
Voisinko kirjoittaa hänen lapsuustarinansa kirjaksi?

Vasta silloin sain tietää hänen erikoisesta historiastaan kiellettynä lapsena Kiinassa ja lapsitulkkina ja lapsityöntekijänä Suomessa.
Kuulin myös hänen vaikeista perhesuhteistaan ja koetin tyynnytellä: kaikissa perheissähän se on hankalaa – kunnes oli myönnettävä, että ei, kaikissa perheissä ei sentään ole ihan noin vaikeaa.

Salaa mielessäni epäröin kirjan kirjoittamista ja vitkuttelin vastaustani Jennille pitkään.

Hänen tarinansa oli niin hurja, että suoraan sanoen mietin, osaisinko edes kirjoittaa siitä niin että kukaan uskoo.
Halusin myös selvittää hänen elämäntarinaansa liittyviä laajempia yhteiskunnallisia taustoja.
Koska täytyihän tuolle kaikelle olla jokin selitys, jotkin syyt, miksi ihmiset toimivat niin kuin toimivat.

Luin hulluna kaikkea Kiinaan liittyvää


Aloin ahmia Kiinan historiaa ja kulttuuria, tietoa yhden lapsen politiikasta ja sen seurauksista, tietoa kiinalaisesta tapakulttuurista ja arvojärjestelmästä sekä myös faktoja suomalaisesta maahanmuuttopolitiikasta 1990-luvulla. 


Minulla oli pieniä kokemusetujakin tuossa selvitystyössä.
Olin nimittäin reppureissannut Kiinassa yksin 1990-luvun alussa (joka oli Jennin varhaislapsuusaikaa Qingtianissa) ja nähnyt omin silmin sen ajan eteläkiinalaisten kylien vaatimattoman elämän ja suoranaisen köyhyydenkin.

Satuin myös tuntemaan suomalaista maahanmuuttopolitiikkaa sekä kuntapoliitikkona että oman perheeni kautta, sillä mieheni oli tullut Egyptistä Suomeen 1989 ja kaksikulttuuriset lapseni olivat käyneet koulunsa ns. maahanmuuttajakouluissa Vantaalla.

Pikkuhiljaa minulle selvisi, että vaikka Jennin elämänhistoria sai minut haukkomaan henkeäni, se ei lopulta ollut ihan hirveän epätavallinen kiinalaisen maahanmuuttajalapsen tarina, lukuun ottamatta tuota kielletyn lapsen osuutta.

Vaula Norrena kasvot

Miksi tästä ei puhuta?


Miksi tästä ei puhuta? ihmettelin. Miksi ei ole julkista keskustelua maahanmuuttajalasten tulkkaus- ja asioidenhoitovastuista perheissä, joissa vanhemmat eivät osaa kohdemaan kieltä? Miksi maahanmuuttajalapsiin kohdistuvaa koulukiusaamista ei huomata tai oteta tosissaan? Miksi monien vanhempien kotoutuminen ja kielen oppiminen jää kesken?

Tartuin työhön ja aloin haastatella Jenniä.
Joistakin asioista hänen oli vaikea puhua. Kesti monta kuukautta, ennen kuin hän pystyi kertomaan syntymänimensä Pingpingin ja mitä kaikkea siitä seurasi. Kesti pitkään, ennen kuin hän avautui kunnolla vaikeista perhesuhteistaan.

Tulkkaus- ja ravintolatyö oli hänellä ollut lapsuudesta asti jatkuvaa ja jokapäiväistä, päätin valita muutamat kiinnostavat esimerkkitarinat kertomaan siitä.

Jennin lapsuudenperhe ei ollut alkuun ollenkaan innostunut siitä, että tämä kirja kirjoitetaan. Heille haluan sanoa yhä uudestaan: te olette suuria selviytyjäsankareita, joita tulee kunnioittaa ja arvostaa suuresti. Teidän tarinanne on myös hurja sankaritarina, joka ansaitsee tulla kerrotuksi. Teidän tarinanne on yhteiskunnallisesti tärkeä.

Lisää ymmärrystä

Toivon, että tämä kirja lisää kulttuurien välistä ymmärrystä. Toivon, että sen myötä maahanmuuttajalasten ja -aikuisten tilannetta ymmärretään paremmin ja heitä osataan tukea tarpeen mukaan. Toivon, että kirja on myös antoisa lukea.

Vaula kertoo, miten Jennin tarina alkuun hämmensi häntä.

P.S. Littana on jo kirjakaupoissa. Sitä saa myös netistä, mm. Teoksen verkkokaupasta Littanaa saa jo elävänä ja e-kirjana. Äänikirja ilmestyy syyskuun lopussa 2023.
https://verkkokauppa.teos.fi/sivu/tuote/littana/4842576