LITTANA ARVIOT

Storytelissä lukijat/kuuntelijat ovat antaneet Littanalle 4,4/ 5 tähteä ja Book Beatissä 4,3/5 tähteä.

Vuoden 2023 paras lukukokemus! nimimerkki ”Hope”

Vaula and Littana book in front of Vaula's free little library

Vaula ja Littana Vaulan kirjaston edessä

Storytel -arvioita

Koskettava, julma kasvutarina nuoren tytön elämästä kasvamassa erilaisessa kulttuurissa. 5/5 tähteä. – Tiina

Voi Jenni! ❤️ Mikä elämä! Itsekin olen suomalainen, mutta syntynyt toisessa maassa ja en oikein tiedä mistä olen kotoisin. 5/5 tähteä. – Pia

Tärkeä ja erinomainen kuvaus, yksilöhistoriaa, kulttuurisia eroja, yhteiskunnallisia haasteita. Ajatuksia herättävä. 5/5 tähteä. – Jorma

🌻pidin kirjasta siihen saakka, mutta politiikka oli liikaa. Enkä kuunnellut siitä syystä loppuun. 3/5 tähteä. – Riitta

Aikamoinen selviytymistarina ei-toivotusta, kiusatusta kiinalaisesta tyttölapsesta jaloilleen omaan elämäänsä. 5/5 tähteä. – Virpi

10+. 5/5 tähteä. – Raili

Jennin tarina pysäyttää

”Yhdellä istumalla puoleen väliin kahmittu. Kirja on selkeää ja tekstinä nopeasti luettavaa, mutta huomaan itse palaavani paikoitellen kertaamaan kirjoitusta -on pakko varmistaa mitä juuri luin. Vaikka olen ollut jossain määrin tietoinen kiinalaisten tyttöjen asemasta, lapsitulkeista, lapsityöllisistä ja maahanmuuttajana olosta, silti Jennin tarina pysäyttää. 

On luettava uudelleen, ja pudistettava päätään, että eihän asioiden olisi näin pitänyt mennä.

Kiitos Vaula Norrena että olet kirjoittanut tämän kirjan. Kiitos  Jenni , että olet kertonut elämästäsi. Kiitos Kustannusosakeyhtiö Teos että tajusitte, että tällä kirjalla on yhteiskunnallista merkitystä ymmärryksen lisäämisessä.”

– Mira Stén, kouluvalmentaja

Koukuttavasti kerrottu

”Littana on jotakin aivan ainutlaatuista.
Harvoin törmää elämäntarinaan, joka on niin uskomaton, että sitä lukee välillä kuin jännittävää romaania ja sitten yhtäkkiä muistaa, että tämä on oikeassa elämässä tapahtunut tositarina kiellettynä lapsena Kiinassa syntyneestä tytöstä.

Vaula Norrena on löytänyt Vantaan valtuustossa työskennellessään tarinan, joka hätkähdyttää. Kaupunginvaltuutettunakin toiminut Jenni Chen-Ye on viisivuotiaana Suomeen muuttanut kiinalaistyttö, jonka lapsuus oli raju, mutta hän selvisi sitkeydellä ja sisukkuudella kaikista lapsuusvuosien nöyryytyksistä ja löysi oman elämänsä vapauden ja suunnan, vaikka joutuikin jo varhaisteininä toimimaan vanhempiensa epävirallisena huoltajana, kääntäjänä ja tulkkina vieraassa kulttuurissa.

Suomeen perheensä kanssa 1990-luvulla muuttaneen Jennin tarinassa polveilevat rinnakkain länsimaiset ja kiinalaiset kulttuurierot, suvun odotukset ja sukupuoliroolien ehdottomuudet. Jenni oli ”littana”, ei-toivottu lapsi, sillä hänestä ei tullutkaan odotusten mukaisesti poikaa, vaan perheen toinen tyttö – taloudellinen katastrofi.

Norrena kirjoittaa Jennin tarinaa notkeasti, liikoja kuorruttamatta, sillä tarina itsessään tulee jo niin vahvasti iholle. Tarinaa lukiessaan jää pohtimaan, miten erilaiset lähtökohdat lapsilla voi olla. Toisaalta myös ilahduttaa Jennin kokemukset suomalaisesta yhteiskunnasta: meillä on niin paljon hyvää, mitä emme aina osaa itse arvostaa.

Maahanmuuttajan silmin kerrottu tarina kuvaa osuvasti, miten suomalainen yhteiskunta toimii, mutta myös muistuttaa, miten takapajuinen maa yhden lapsen politiikkaan vannonut, nykyinen globaali talousmahti Kiina oli vielä muutama vuosikymmen sitten.”

”Littanan liikuttavimpia hetkiä on jakso, jossa Jenni palaa useiden vuosien jälkeen kotiseudulleen Kiinaan ja reflektoi mennyttä ja nykyisyyttä, palaa lapsuutensa traumoihin ja irtautuu historiansa painolastista ja löytää elämänsä oman äänen.

Littana on koukuttavasti kerrottu, lukijaystävällinen elämys. Norrena on jakanut Jennin tarinan fiksusti viiteen kokonaisuuteen, jotka auttavat heti hahmottamaan nuoren naisen elämän kaaren: Piti olla poika, Lapsitulkkina ja ravintola-apuna, Siskovihan alla, Tahdon irti perheestä, Elämä omiin käsiin.

Norrena kertoo tarinansa käytännön esimerkein ja maustaa sen lähihistorian suurilla megatrendeillä. Kirja ei ole vain yhden henkilön historia vaan läpileikkaus menneiden vuosien suuresta globaalista murroksesta.
Nasevat anekdootit suorastaan huutavat tarinasta elokuvaversiota.

Jos ehdit lukea syksyllä vain yhden kirjan, lue tämä.”

Olli Manninen, toimittaja

Kuin jännitystarina

”Hyvää tyttöjen päivää! Eilen, tänään, huomenna. Joka päivä pitää kohottaa niiden tyttöjen asemaa, jotka ovat litistettyjä, äänettömiä, alistettuja, lyötyjä, piilotettuja, väheksyttyjä ja arvottomia.

Jenni Chen-Ye ei olisi saanut olla olemassa. Hän syntyi kiellettynä toisena lapsena kiinalaiseen perheeseen, johon toivottiin vain poikaa. Hänen oikea nimensä oli Pingping, ja hänestä jouduttiin maksamaan sakkoa koko suvun rahoilla, vain siksi että sattui syntymään tyttönä. Äiti puki hänet pojaksi ja silti koko kylä sylki päälle.

Sakkojen takia perhe muutti pois Kiinasta. Ulkomailla pystyi tienaamaan rahaa raatamalla ravintolatyössä seitsemänä päivänä viikossa. Pingping oli 5-vuotias perheen muuttaessa 90-luvun Suomeen. Vanhemmat työskentelivät ravintolassa, myöhemmin omassa, mikä tarkoitti, että Pingping työskenteli myös. Heti koulun ja läksyjen jälkeen hän ja isosiskonsa siirtyivät keittiöön koko illaksi. Asiakkaita hämmästytti ja kiehtoi lapsityöntekijä ravintolassa ja Pingping keräsikin hyvät tipit. Tuolloin 90-luvulla lapsityövoima kiinalaisessa ravintolassa oli varmaankin söpöä ja ihanan eksoottista.”



”Vaula Norrenan kirjoittama Littana – Kielletyn lapsen tarina (Teos, 2023) on tarina sitkeydestä. Pingpingiä kiusataan kotona ja koulussa. Hän joutuu alistumaan isosiskon brutaaliin sanalliseen ja fyysiseen väkivaltaan kotona ja ulossulkemiseen ja haukkumiseen koulussa. Hänellä ei ole paikkaa maailmassa eikä sitä tahdo löytyä aikuisenakaan. 

Silti Pingping, nykyään Jenni Chen-Ye elää ja taistelee, vaikka moni olisi luovuttanut jo aikaa sitten. Ei kenenkään pitäisi kestää elämää, joka kampittaa, lyö, alistaa ja tuhoaa.

Kirja tekee vihaiseksi ja voimattomaksi. Silti ja siksi se kannattaa lukea. 

Se on hienosti kirjoitettu ja sitä luki kuin jännitystarinaa. Kädet hikosivat välillä ja oli pakko vain kääntää sivuja, sivuja, sivuja ja toivoa ja toivoa, että lopulta kaikki kääntyisi hyväksi. Mutta kääntyikö? Sen saat tietää, kun luet Pingpingin/Jennin tarinan. ”

lukujärjestyksenvalvoja, Instagram

Lasten velvollisuuksien julistus

”Pingping on tyttö, joka on syntynyt Kiinan maaseudulla vähemmän suotuisten tähtien alla.
Vuonna 1989 yhden lapsen politiikkaa noudatetaan uskollisesti, mutta maaseudulla virkailijoita voi lahjoa, jos syntynyt toinen lapsi on poika. Huono-onnisia tyttäriä piilotellaan syrjäkylissä, tai sitten heistä on maksettava järjettömät sakot. 

Pingpingin vanhemmat jäävät kiinni laittoman lapsen saamisesta, ja heidän on muutettava Eurooppaan maksaakseen takaisin velkansa. Isä muuttaa ensin Ruotsiin, mutta perhe päätyy lopulta Helsinkiin, josta isälle on löytynyt työ kiinalaisesta ravintolasta. Uusi koti löytyy Kontulasta, jossa sisarukset aloittavat koulutiensä. 

Littana on hurja, suorastaan sydäntä muljauttava kirja, sillä se kertoo syrjinnästä valtion, perheen ja kouluyhteisön tasolla. Ehkä julminta kohtelua Pingping kuitenkin kokee äitinsä ja siskonsa taholta, koska perheen jäsenten kuuluisi edes jotenkin olla toistensa puolella. Pingpingin perheessä isosisko on prinsessa, jolla on valtavasti etuoikeuksia suhteessa pikkusiskoon. Hänen äidillään ei riitä empatiaa nuorempaa tytärtään kohtaan, koska tämän syntymä väärän sukupuolen edustajana on ollut niin suuri pettymys. 

Jossain vaiheessa Pingpingistä tulee Jenni, yrittäjä, poliitikko ja äiti itsekin. Hän on joutunut käymään vuosia terapiassa tullakseen edes jotenkuten sinuiksi rankan historiansa kanssa. Matkat Kiinaan omien ja miehen sukulaisten luo ovat lähinnä lisänneet pahaa oloa ja sekaannusta. Kirjaprojekti on yksi keino työstää menneisyyden haavoja, vaikka se tuskin tulee lähentämään hänen välejään sukulaisiin. 

Vaula Norrena on kirjan kirjoittaja, mutta Jenni Chen-Yen oma ääni kuuluu siinä mainiosti. Dialogeissa on saatu erinomaisesti esiin sekä kiinalaisten maalaisten käsitteellinen maailma että heidän kielellinen kompurointinsa Suomessa. Perheen sisäisten jännitteiden ulkopuolella se kuljettaa lukijaansa suomalaisen yhteiskunnan luukuille, joissa kahdeksanvuotias tyttö joutui liian isoihin saappaisiin, kun asiointitulkkeja ei ollut saatavilla tai niitä ei osattu pyytää.”

”Teoksessa on myös mainiota 90-luvun ajankuvaa, eli Norrena onnistuu kertomaan, kuinka sulkeutuneeseen yhteiskuntaan maahanmuuttajat saapuivat tuossa vaiheessa. Tiimari oli pienten kiinalaistyttöjen keidas Kontulan ostarilla, mutta tyttöjen äiti ei onnistunut olemaan tasapuolinen lapsilleen edes hiuspompuloita hankkiessa. 

Jotain yhteistä löysin tämän tarinan ja somalialaisen Nimco Noorin Paratiisin tytön kanssa (kirjoitettu yhdessä Maippi Luukisen kanssa), sillä molemmat kertovat Itä-Helsingistä 1990-luvulla. Noorin teoksessa kertoja tosin on nuori aikuinen, joka saapuu maahan miehen perässä. Äänen sävyssä ja ajankuvassa oli molemmissa kirjoissa saman tyyppistä purevuutta. 

Olen lukenut muitakin hurjia tositarinoita kiinalaisten tyttöjen ja nuorten naisten asemasta, mutta tämä teos konkretisoi tilannetta siksi, että se tuo naisia syrjivän arvomaailman lähemmäksi kotiovea. Se tuo myös oivallisesti esiin maahanmuuttajien ravintolabisnesten sudenkuoppia, vaikka tilanteen on täytynyt parantua huomattavasti mm. valvonnan suhteen sitten 1990-luvun. 

Kaiken kaikkiaan Littana on onnistunut teos sekä tietokirjana että kaunokirjallisuutta lähenevänä kasvukertomuksena. Itse olisin tosin voinut skipata kappaleiden väliset tietoiskut, mutta ne voivat olla hyvinkin tarpeellisia niille, jotka käyttävät teosta pedagogisesti. 

Kirjassa on potentiaalia tulla luetuksi kouluissa ja muissa oppilaitoksissa, koska se läpivalaisee niin monia maahanmuuttajalasten ja -nuorten haasteita tässä yhteiskunnassa.”

Anun ihmeeliset matkat -blogi

Tärkeä kirja

”Vaula Norrena on kirjoittanut tärkeän kirjan Littana Jenni Chen-Yestä.
Kirja kertoo aluksi Kiinan yhden lapsen politiikan seurauksista maaseudulla, mutta myöhemmin teoksen kertomukseen liittyy Suomeen muuttaneen perheen kokemuksia, joissa pieni lapsi joutuu olemaan tulkkina ja vanhempiensa apuna.
Tässäkin olisi ollut tarpeeksi tarinaa, mutta lisää saadaan, kun kertomus etenee perheen sisäiseen kiusaamiseen ja myös koulukiusaamiseen. 

Väliin on Norrena lisännyt tietolaatikoita, joista lukija saa faktaa käsiteltävistä aiheista. 

Kirjan teksti on sujuvaa ja sen avulla pääsee hyvin sisään Jennin maailmaan. Koska kirja lienee ainutlaatuinen Suomessa, on se myös sen vuoksi tärkeä. Kirja on Norrenan ensimmäinen, joten senkin vuoksi sen korkea taso on hämmästyttävä. Pisteet 9,5/10.”

Pekka Mukkala, Good Reads

Littana, Vaula ja Jenni ovat tavattavissa kaikilla kirjamessuilla syksyllä 2023, sekä Naisten Pankin Lue Naiselle Ammatti -kampanjan tilaisuuksissa.
Tule juttelemaan!

Esiintymiskalenteri täällä: Esiintymiset – Events
Vaula ja Jenni tarkistavat käsikirjoitusta 2023

Book Beat arvioita

Valtavan hieno ja tärkeä kirja, välillä kuin jännitysnäytelmä, välillä koskee sydämeen niin ettei melkein pysty jatkamaan kuuntelemista, henki salpautuu. Hieno lukija, jolla hyvä rytmitys ja hienovireinen eläytyminen.
5/5 tähteä. – Titta

Ikäviä kokemuksia toki, mutta vähän harvemmillakin maininnoilla olisi tullut ilmi. 4/5 tähteä. – Satu

Silmiä avaava teos. Minulle ensimmäinen autenttinen kuvaus siitä mitä kiinalainen yhden lapsen politiikka todellisuudessa on ollut.
Myös kiinalaisen kulttuurin tietyt minua kummastuttaneet ominaispiirteet avautuivat paremmin.
Erittäin hyvä lukija, rauhallinen ääni sulkee pois ulkoiset ärsykkeet.

5/5 tähteä. – Leena

Kiitos Jenni, että annoit Vaulan kertoa tarinasi minullekin.
Kaunis, avartava ja herkkä. Uskomatonta sinnikkyyttä.
Arvostan.

5/5 tähteä. – Päivikki


Kirja-arvio Länsi-Suomi-lehdessä marraskuussa 2023.

Littana arvio Länsi-Suomi -lehdessä 11.2023