Vielä tuosta Naisten Pankin Lue Naiselle Ammatti -kampanjasta.
Sehän siis kerta kaikkiaan pelasti esikoiskirjailijan ja myös Littana-kirjan.
Kun mikään media ei arvostellut kirjaa, tuntui kuin lehdistön mielestä tämä aihekaan ei ollut yhtään tärkeä.
Että ei se mitään, vaikka maahanmuuttajalapset joutuvat aikuisten hommiin ja aikuisten vastuuseen Suomessa. Lapsitulkkaamaan ja lapsityöhön, mitäpä siitä.
Eikä sekään mitään, jos lapsia kuritetaan kovaa tai kiusataan koulussa. Mitäpä siitäkään, kun kerran maahanmuuttajia ovat.
Eikä mitään kiinnostavaa ole siinäkään, että suuressa ja merkittävässä maassa Kiinassa on tällainen työ-, hierarkia- ja sukupuolikulttuuri – mitäpä siitä, meidän ei tarvitse tietää.
Lue Naiselle Ammatti – kiertue 2023
Syvälliset keskustelut palkitsevat!
Oli minulle valtava onnenpotku päästä Lue Naiselle Ammatti -kirjailijaksi ja saada käydä kaikki ne erilaiset, intensiiviset keskustelut eri paikkakunnilla!
Sillä hätäiset kirjamessuesiintymiset eivät ole mitään sen rinnalla, että saa keskustella pitkään lukijoiden kanssa ja kuulla heidän ajatuksiaan, lukukokemuksiaan.
Turusta se alkoi 23.9. ja päättyi Raumalle 22.11.
Jaana Jokela esittelee Littana-kirjaa Turussa
Turussa oli brunssi koreana ravintola Suomalainen Pohjalla ja rouvat innokkaina keskustelemassa ja kyselemässä kielletyn lapsen ihmeellisestä elämäntarinasta ensin köyhällä Kiinan maaseudulla, sitten uudessa kotimaassa Suomessa.
Vaula Norrena ja Tapio Honkamaa
Mikkelissä päätoimittaja emeritus Tapio Honkamaa oli lukenut kirjan koirankorville moneen kertaan ja kävi tarkoin läpi Jennin tarinan eri kohdat. Yleisö herkesi puhumaan paljon Kiinasta, kun eivät olleet itse kirjaa vielä ehtineet lukea.
Ritva Viljanen, Jenni Ye, Vaula Norrena, Katariina Häkkä, Marianne Villa
Helsingissä saimme haastattelijaksemme Vantaan emerita-kaupunginjohtaja Ritva Viljasen, joka piti verrattoman katsauksen
koko Suomeen maahanmuuton historiaan, tokihan hän sen hyvin tunsi entisenä sisäministeriön kansliapäällikkönä. Että todellakin vuonna 1990 Suomessa oli vain 21 000 vieraskielistä ja 100 000 maahanmuuttajan raja meni rikki vasta vuonna 2002!
Jenni Chen-Ye, Kristiina Blom ja Vaula Norrena
Espoossa rautainen toimittaja Kristiina Blom otti muitta mutkitta esiin Jennin elämäntarinan kipeimmät kohdat. Jenni koetti vastailla rennosti ja suuremmin liikuttumatta. Mutta minulla vieressä oli välillä vähän vaikeaa.
Reetta Meriläinen, Vaula Norrena, Hotel Lapad ja sen johtaja Hrvoje Brbora
Dubrovnikissa oli järjestetty uskomattoman upea vastaanotto hotelli Lapadissa. Siellä kansainvälinen nuorten naisten joukko vaati kuumana saada Littanan mahdollisimman pian käännetyksi englanniksi.
Nämä monikulttuuriset naiset olivat Meksikosta, Filippiineiltä, Ranskasta, Yhdysvalloista, Panamasta jne, mutta olivat jokainen kokeneet kahden tai useamman kulttuurin välissä kasvamisen vaikeudet. Heitä liikutti jo maahanmuuttajalapsena kasvaminen sinänsä, ilman mitään lapsityötä tai lapsitulkkaustakaan.
Ylh. Vaula Norrena, Pirkko-Liisa Hyttinen, Leila Kontkanen ja Kuopion Naisten Pankki, keskellä Kuopion tilaisuus, Leena Salmio ja Vaula Norrena
Miksi koulu ei huomannut?
Joensuussa ja Kuopiossa oli hirmu hienot haastattelut ja keskustelut
yleisön kanssa, joista iso osa oli jo lukenut kirjan ja kommentoi ja kyseli intensiivisesti.
Varsinkin suomalaista koulua vastuutettiin ja ihmeteltiin, miksi siellä ei huomattu ja mitä pitäisi tehdä, että jatkossa lapsen oikeudet toteutuvat myös maahanmuuttajalapsille.
Entiset opettajat ja rehtorit totesivat, että Jennin elämä ei ole yksittiästapaus, vaan valitettavasti koskee niin monia muitakin muualta tulleita.
Tuusulan signeerausjono, Ritva Ohmeroluoma ja Jenni Ye, ja Vaulaa naurattaa
Tuusulassa haastattelija Ritva Ohmeroluoma laittoi meidät taas tiukille, mistä mikäkin johtui Jennin elämässä. Miksi kielletyn lapsen tilanne oli niin surkea, miksi kiinalaiset vanhemmat omistivat lapsensa ja teettivät heillä paljon töitä, miksi maahanmuuttajalapsia kiusattiin, miten ihmeessä Jenni selviytyi täyspäiseksi aikuiseksi kaikissa noissa ristiriidoissa.
Hämeenlinnan tilaisuus Wetterhoffin talossa
Kahvia, laulua ja tunnelmaa
Hämeenlinnassa Lue Naiselle Ammatti pidettiin tunnelmallisessa Wetterhoffin talossa, pöytään oli leivottu jos vaikka mitä herkkua ja vielä saatiin tumman talvi-illan lämmöksi kuulla ihanan haikeita, kaihoisia bossa nova -sävelmiä upean laulajan Moonika Ilménin esittämänä.
Anniina Iivosen johtama keskustelu oli läämin ja kulttuurienvälistä ymmärrystä lisäävä.
Osmi Kohonen Riihimäellä, yleisöä ja naistenpankkilaisia Raumalla
Riihimäellä ja Raumalla pääsimme kirjastoon ja saimme myös tavallisia kirjastokävijöitä yleisöön, se oli kivaa! Yleisöä, jolle koko Jennin tarina oli aivan uusi. Esityksen taustaksi laatimani kuvadiat veivät heidät suoraan paikan päälle Etelä-kiinaan sekä Jennin lapsuuteen Suomessa. Näin päästiin nopeasti kiinni Littanan tarinaan.
Erikseen on mainittava, että kaikissa Naisten Pankin tilaisuuksissa oli yleisössä myös miehiä, he kysyivät ja kommentoivat erityisesti kulttuurien rakenteellisia asioita Kiinasta ja Suomesta ja sanoivat lukeneensa kirjan yhtä lailla silmät pystyssä ahmien kuin naisetkin.
Ilman näitä Naisten Pankin tilaisuuksia olisin kirjan kirjoittajana
suoraan sanoen ollut aika turhautunut tähän syksyyn.
Vaikka lehdissä oli muutama isokin juttu Jennistä, kirjani päähenkilöstä, ne oli kirjotettu ”erikoinen yksilötarina” -näkökulmasta. Eli siinä kaikki – keskustelua ei syntynyt maahanmuuttajalapsuudesta, ei lapsityöstä tai lapsitulkkauksesta, ei edes Kiinan kielletyistä lapsista.
Ei ajankohtaisohjelmissa, ei radiossa, ei televisiossa, ei lehdissä.
Se harmittaa minua todella. Koska maahanmuuttajalapset ansaitsevat parempaa. Asiat eivät muutu sillä, että niistä vaietaan.
#littana #kielletynlapsentarina #lapsenoikeudet #lapsitulkki #lapsityö #maahanmuutto #koulukiusaaminen #selviytyminen #kasvutarina
#tositarina #kirjat #kirjagram #kirjagramsuomi #luenaiselleammatti #naistenpankki #oaj50
Kiitos, Verde-lehti!
P.S. Erilliskiitos on annettava Verde-lehdelle, joka artikkelissaan 4.10.2023 käsitteli Littana-kirjan asioita yleisenä ongelmana yhteiskunnassa.
Kiitos, toimittaja Leena Brandt!
